Autokannan keski-ikä kasvoi 13,2 vuoteen

Autoalan tiedostuskeskus julkaisi 11.1.2024 tilastot suomalaisen autokannan iästä. Suomalainen autokanta on Euroopan vanhinta.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna noin 87 500. Ensirekisteröintien määrä kääntyi noin 7 prosentin kasvuun, mutta määrä on edelleen poikkeuksellisen pieni viime vuosikymmenen keskimääräiseen noin 114 000 autoon verrattuna. Uusien autojen pienten rekisteröintimäärien ja autokannan hidastuneen poistuman takia henkilöautokannan keski-ikä kasvoi 13,2 vuoteen. Autokannan keski-ikä on kasvanut noin kahdella vuodella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana.

Autokannan kasvaneesta keski-iästä kertoo myös kierrätykseen palautuneiden autojen iän kasvu – se kasvoi viime vuonna jo 22,5 vuoteen, kun vielä viime vuosikymmenen alussa kierrätykseen palautui noin 20-vuotiaita autoja.

Autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa kierrätyspalkkiolla ja autoveron poistolla, jotka lisäisivät uusien autojen kysyntää ja poistaisivat samalla autokannasta elinkaarensa päässä olevia autoja. Autokannan nopeampi kierto edistäisi liikenteen vihreää siirtymää, vähentäisi päästöjä ja samalla parantaisi liikenne turvallisuutta. Ilman autokantaa uudistavia toimia ei vuodelle 2030 asetettuja liikenteen päästövähennystavoitteita voida saavuttaa,

Ladattavien autojen osuus on kasvussa

Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinnistä kasvoi viime vuonna lähes 55 prosenttiin. Täyssähköautojen osuus oli noin 34 prosenttia ja lataushybridien noin 21 prosenttia. Sähköautoja rekisteröitiin poikkeuksellisen paljon, sillä komponenttipula viivästytti vuosina 2021–2022 erityisesti sähköautojen tuotantoa ja siirsi rekisteröintejä viime vuodelle. Sähköisten työsuhdeautojen verokannusteet, vuonna 2022 päättynyt sähköautojen hankintatuki ja polttoaineiden hintojen pitkäaikainen nousu lisäsivät kiinnostusta hankkia ladattava auto.

Vaikka ladattavien autojen osuudet ovat kasvaneet nopeasti, autokannassa sähköistyminen näkyy hitaana murroksena, sillä autokannasta on viime vuosina ensirekisteröintien kautta uusiutunut vuosittain vain hieman reilut 3 prosenttia. Täyssähköisiä autoja on autokannassa vuoden alussa noin 83 800, eli noin 3,0 prosenttia kannasta. Lataushybridejä autokannassa on noin 135 000, joka on noin 4,9 prosenttia autokannasta. 

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteiden jatkamiselle on suuri tarve

Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa, jossa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi jo lähes 40 prosenttiin ja lataushybridien noin 32 prosenttiin.

Täyssähköisten ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuosista 2021–2022 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa.  Verokannuste on väliaikainen ja sen on määrä päättyä vuoden 2025 lopussa.

Verokannusteen arvioidaan lisäävän autokannassa olevien sähköautojen määrää vuosina 2021–2025 yli 20 000 täyssähköautolla. Verokannusteen vaikutukset valtion talouteen ovat maltilliset, sillä kannuste on toteutettu siten, että se vähentää tulo- ja kunnallisverokertymää vuosina 2021–2025 keskimäärin 2 miljoonalla eurolla vuodessa.

Käytettyjen autojen kauppa vilkastui

Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan volyymi kasvoi viime vuonna noin 307 000 henkilöautoon ja 28 000 pakettiautoon. Hieman yli puolet käytetyistä autoista myydään autoliikkeiden kautta. Käytettyjen henkilöautojen kauppa autoliikkeissä kasvoi noin 6 prosenttia vuoteen 2022 nähden. Volyymi jäi hieman vuoden 2021 ennätyksellisestä tasosta, mutta ylittää selvästi pandemiaa edeltäneet tason, joka oli keskimäärin 295 000 henkilöautoa.

Vaihtoautojen käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Ladattavien autojen osuus käytettynä myydyistä autoista on viime vuosina kääntynyt kasvuun, kun niiden osuus autokannasta on vähitellen kasvanut. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupassa vuonna 2023 noin 11 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli noin 8 prosenttia.